Sorii, abc:llä ei ollu isompia luita!

Tuplan tyyli

Eilen päätettiin lopulta, että lähdetään käymään serkkuni valmistujaisjuhlissa, kun kuitenkin pitää käydä hakemassa oma auto samoilta suunnilta, missä se on ollut "hoidossa". Ukkonen ei haitannut Tuplaa, vaikka se sisällä on välillä vähän säikky. Autossa kiltisti odotti, ku käytiin kahvittelemassa ja sitten käytiinkin jo kävelyllä. Sitten vielä hetken oli autossa ja lähettiinki jo pois. Ihmiset ei kovin paljoa kiinnostanu, ei käyny niitä tervehtimässä, mutta paria lasta (toinen rattaissa, toinen sylissä) ois kyllä Tupla tahtonu käydä haistelemassa. Yritti hyppiä vasten ym. Mutta eihän sitä tuon tötsäkkeen kanssa voi päästää. Siitä ei tulis ku sanomista. Vierailla oli hauskaa, kun Tupla istui kuskin paikalla ja näytti kuulemma ihan Isolta pahalta sudelta, hilkka päässä

Pikkuhiljaa on alettu jo yrittämään opettaa talon tavoille. Pois-sanaa on yritetty toitottaa. Tuplalla pitää olla aina esim. keittiössä ku tehään ruokaa tai muuten vaan eessä. Kova on poika myös kerjäämään, koko jäätelötuutillisen tuijotti kun kattoin kuin pitkään jaksaa. Tuijottaminen ei tuottanut tällä kertaa tulosta

Ja ovesta menen ensimmäisenä minä, ei koira. Jalat vaan ehkä on kohta mustelmilla, ku 30 kiloa tunkeutuu kauluri päässä ja yrittää vissii mennä mun läpi... Ruoan osaa jo istua ja oottaa ennen ku saa luvan.

On jännä miten on alkanu huomata, miten edellinen koira, vaikka luulin ettei osaa paljo mitään, osaski melko monia tarpeellisia juttuja. Juttuja jotka oli jo niin arkipäivää, ettei aatellu niitten olevan taitoja. Just esim. pysyminen pois eestä tai ees väistäminen, odottaminen, luokse tulo ym.

Mutta on taas semmosia asioita, jotka on Tuplassa parempia. Esim. ei haukkunu eilen autossa poroille, ja remmirähinää ei ole niin paljon ainakaan. Ja saapahan opettaa perusjuttuja, ku oon niin huono keksimään uusia temppuja Eilen esim. harjoteltiin maahan-menoa vähä aikaa ja pari kertaa jo onnistuki!

Silmätippoja on edelleen antanu antaa hyvin. 5 kertaa on melko monesti päivässä, mutta onneksi niitä ei tarvi enää pitkään antaa. Ensin aina hyörii ja pyörii, menee pois ja tulee takaisin ja väistää ja heiluu. Mutta sitten tyytyy kohtaloonsa ja antaa antaa tipat hienosti. Tabelettien kanssa vähä sama homma. Niitä on vielä melkein 2/3 jälellä. Mutta silmä näyttää mun mielestä tosi hyvältä. Vähän oli aamulla rähmää, mutta muuten ei mitään ongelmia.

Kauluria on korjailtu taas lisää, ilmastointiteipillä tällä kertaa... Jos yrittäis että perjantaina kävis eläinlääkärillä, riippuen tietysti mun työvuorosta, ku Mikolla on aamu. Sais vihdoin ja viimein tötsäkkeen sitten pois, sitä ootetaan niin kovasti kaikki