Pelkäsin, että ensimmäisestä yöstä tulee vaikea. Mona, jonka luona Tupla oli pari yötä, kertoi että heillä ensimmäinen yö meni aluksi melko rauhattomasti. No, alettiin nukkumaan. Tupla ei halunnu tulla makkariin meidän kanssa, vaan jäi avo-keittiöön. Alussa kuului vähän ääntelyä, sitten ei enää mitään, Tupla nukkui hienosti koko yön! :)

Aamulla löysin koiran keittiön matolta, melkein pöydän alta. Eilen illalla tullessaan juoksi ympäri kämppää huitoen kaulurilla seiniä ja ovia, mutta aamulla oltiin jo melko rauhallisia. Silmätipat sain antaa nätisti kuten myös antibiootin. Sitten lähdinkin töihin ja Mikko jäi Tuplan kanssa. Oli kuulemma vähän ulissu minun perään, mutta oli lopettanut ku Mikko oli jotain sanonu.

Päivän aikana Mikko jätti Tuplan pari kertaa yksin. Ulina oli kuulunut autolle asti ulos, mutta mitään ei ollut hajoitettu. En tiiä kuin pitkään oli sitten ääntäny perään...

Mikko oli käyttänyt Tuplaa pari kertaa ulkoilemassa. Kovin hienostihan koira ei hihnassa kulje, mutta eipä onneksi haukukkaan kaikkea vastaan tulevaa. Stressistäköhän tai antibiooteista nyt johtuu, kun kakkaa ei ole kuulunut. Edellinen tuli Jyväskylässä reilu 24 tuntia sitten... Täytynee ootella vielä ja käytellä välillä pihalla.

Reilun päivän tuntemisen jälkeen ollaan sitä mieltä, että Tupla ei kovin montaa käskyä tai taitoa osaa. Eli opettamista tulee riittämään. Mutta onneksi meillä on aikaa :) Nyt molemmat opetellaan tuntemaan toisia pikkuhiljaa. Eiköhän me kuitenkin saada Tulpasta kuoriutumaan vielä oikein hieno koirakansalainen. :)

Näin reippaana oltiin jo ensimmäisen päivän aamuna!

Tulppa on kuvassa 3 vuotta ja 3 päivää, herralla oli syntymäpäivä 31.5 :)