Kyllä, Tuplis on laihtunu hurjat 5 kiloa vuodessa! Ihan hurjaa, aattelin, että pari kiloa ois lähteny, kun sen vihdoin yksi aamu puntarille nostin. Ja synttäritkin oli silloin viimeinen päivä toukokuuta. Ja Tuplahan täytti 4 vuotta. Kakkua oli tietty tarjolla

Ei menny pitkään sen kanssa Syntymäpäiväkävelyllä käytiin ja Tupla sai päättää mihin mennään ja mitä haistellaan (lähinnä Tupla haisteli), mutta kuollutta käpytikkaa ei silti saanu syödä...

Ollaan myös aloteltu kesän juoksulenkit, eilen mentiin tunti ja hyvin jaksettiin molemmat Mutta koirat tuolla metsässä on vielä melko vaikeita ohitettavia, silloin ei kuunnella minua yhtään. Mutta toisaalta siellä tuleekin ehkä 2 kertaa kesässä koira vastaan, että ihan ymmärrettävää, että siihen ei olla niin harjaannuttu. Ja tiehän on siellä kaksi kertaa kapeampi ku tuo normaalitie.

Mutta tällaista, kesä jatkuu ihanan lämpimänä +7 asteisena ja silleen, onneksi nyt sade sentään tulee vetenä...

-tiina ja tupla-

Toki toisella koiralla pitää olla rauhallinen, että tämä onnistuu. Yksi päivä meidän perässä tuli räksyttävä mäyräkoira ja siitähän Tuplankin kierrokset heti nousi ja eipähän sitten enää kuullutkaan minun "tänne" käskyjä. No mentiin tien sivuun ja odotettiin, että toiset meni ohi ja rauhoitettiin mielemme

Ja yksinolo on onnistunut niin hyvin, että luulis ettei sen kanssa ole mitään ongelmia ikinä ollutkaan! Monta tuntiakin on joutunut olemaan itekseen, kun on työvuorot sattunut silleen, esim tänään oli puoli kymmenestä neljään itekseen. No kirjat pysyy edelleenkin ylähyllyllä ja kaikki ruoka kaapeissa, että se varmaan edistää asiaa.

Koska eläinlääkärillä käyntiin on reilu kuukausi aikaa (rokotus), on Tuplan ruoka-annosta vielä vähän pienennetty, koska se on vieläkin pullukka! Eipähän eläinlääkärillä tarvi huomauttaa asiasta, niinku viimeksi Mutta en minä tiiä, jotenki tuntuu että ei kait se laihu vaikka mitä tekis. Ehkä en oo vaan raaskinu antaa vähempi ruokaa. Mutta aatteltiin alkaa antamaan vain kerran päivässä ruoka. Ja sitten lenkillä tulee annettua namuja, välillä Tupla saa luita (niitä nahkakääryleluita ja sitten vielä on muutama hirvenluukin pakkasessa) ym..Toki siis aamulla saapi sitten enempi kerralla

Nyt vaan ootellaan, että lumet sulaa täältäkin osaa suomea, että päästään metsäretkille!

Tupla ei oikein innostunu tuosta sen ilmapallotyttöystävästä, kun kerroin sille, että se menee rikki jos sitä järsii

Tupla on oppinut melko hyvin kävelemään ulkona vieressä tai ainakin vetämättä, jos menee edellä. Ja jos joku tulee vastaan, ihminen tai auto, niin Tupla hakee heti kontaktia minuun. Hyvä hyvä! Tänään tuli naapurinkoira vastaan. Viimeksi Tupla ei välittäny siitä melkein mitään, mutta tällä kertaa sitten piti vähän alkaa riehumaan hihnassa, kun ois halunnu tervehtimään. No, jospa ens kerralla menis taas paremmin :)

Ollaan tosiaan annettu yleensä jotain järsittävää, kun ollaan lähdetty kotoa. Luu tai kongi. Ja nykyään, kun aletaan laittaa takkia päälle ja Tupla tietää että hän ei pääse tällä kertaa mukaan, niin se menee jo tuohon "herkkukaapille" oottamaan, että jotain sieltä sille annetaan. Mutta aina ei saa vaikka haluais :)

Yleensä on ollut yksin ihan siivosti, mutta yks päivä oli syöny mandariinin (appelsiini ei ollu kelvannu, vaikka sekin löytyi kyllä lattialta) ja toinen päivä järsiny mikon työhanskoja. Kirjoja en uskalla jättää saataville, koska ne varmasti kelpais... Ja hedelmätkin löytyy nykyään kaapeista :) Tuleepahan pidettyä keittiönpöytä siistinä, kun ei uskalla siihen (tai mihinkään muuallekkaan) mitään jättää. Ehkä se vaan yrittää saada meitä siivoamaan useammin :D

-tiina-

Harjoiteltiin myös joskus muutama kuukausi sitten peruuttamista. Laiton pedigreen facebook-sivujen ohjeitten mukaan tuoleja seinän viereen, niin että siihen väliin jäi sellainen "kuja". Ja siinä sitten harjoiteltiin peruuttamista. Sitten se vähän unohtui ja nyt kokeiltiin uudestaan ja onnistui paljon paremmin, ku sillon aiemmin. Välillä Tupla nousi takajaloilleen, mutta suurimmaksi osaksi meni kyllä oikein mallikkaasti.

Yksinolo on nyt mennyt paremmin. Ehkä se johtuu myös siitä, kun ollaan lähetty joka päivä pois kotoa, kun meillä molemmilla oli töitä. Totta se oli jo vähän turhan paljon tottunu että ollaan koko ajan kotona? Kongiin olen laittanu koiranmakkaraa ja pakastanu tai sitten luun antanut lähtiessä, tai sitten en mitään. Yks päivä oli syöny halkoja ja se oli silloin, kun sorruin silittämään koiraa just ennen ku lähin. Parhaiten onnistuu silloin, kun ei vähään aikaan huomio koiraa mitenkään ennen lähtöä. Tai niin luulisin.

Mutta nyt lähdetään ulkoilemaan :)

-tiina-

Ollaan nyt yritetty harjoitella hienosti hihnassa oloa. Ja siihen asti kun namupaloja riittää niin hienosti meneekin (toisia koiria ei ole vielä sattunut tulemaan vastaan, muuten mikään muu ei sen enempiä kiinnosta). Ja nyt oon antanut namupaloja aina noin valopylväitten välein.

Ja ulkoiltu ollaan muutenkin. Meillä on tiputeltu lumia katolta ja on tuommonen iso lumikasa tuossa melkein heti oven edessä. No jokatapauksessa oon sinne piilotellu niitä herkkutikkuja ja tosi hyvin tupla ne sieltä löytää vaikka ihan syvälle lumeen piilotan. Nenä tuntuu toimivan paremmin ulkona kuin sisällä :) Eilen kanssa piilotin ja Tupla löysi tikut hienosti ja tultiin sitten sisälle. Vähän ajan päästä Mikko kysyy : jätikkö nä oven auki? minä, että siltä kai se tuntuu, ku jaloissa vetää. No joo, ovi oli apposen auki ja Tupla tietty hävinny. Mutta onneksi ei kauas. Siinä se oli vaan pihalla etsimässä lisää tikkuja :D Onneksi ketää ei liikkunu ulkona, ois varmaan lähteny lipettiin.

Tupla miettii ihan selvästi naapuriin karkaamista...

Ryömimistä lumella :)

Aamulla käytiin koirapuistossa. Viimekerralla siellä olikin tappelu, kun yks sakemanni hyökkäs Tuplan kimppuun ja Tuplahan tappeli takasin... Vähän varoen sitten olin, kun kaksi koiraa tuli puistoon. Otin Tuplan kiinni ja katsoin, että ne tuli toimeen ja sitten vasta päästin irti. Hienosti leikkivät :)

Välillä niin mukava nähä, ku koira on niin väsyny, että ei ees jaksanu välittää ku ulko-ovi kävi Ja eipähän ulkoilu aina rajoitu vaan pelkästään hihnassa lenkkeilyyn. Saa Tupla rauhassa haistella mitä haluaa, enkä minä oo vieressä toljottamassa ja näinä päivinä valittamassa, että "tuu jo täällä on kylmä"

Mitään uusia temppujakaan ei oo opeteltu, ku en oo oikein keksiny mitään. Ideoita saa pistää tulemaan. Oven osaa laittaa jo hienosti kiinni

Mutta nyt se on vähentynyt tai toistaiseksi kyllä ihan loppunutkin, kun tajuttiin jättää makuuhuoneen ovi auki, jossa on Tuplankin peti... Totta se ois halunnu sinne mennä nukkumaan ja kun ei päässyt niin alkoi sitten tuhoamaan

Ja koska pakkanen on huidellu yli 30 asteen niin ulkoilut on jääneet melko vähille. Parinkymmenen minuutin happihyppelyn aikana minulla jäätyivät ripset ja Tuplalla silmänympärykset

Ulkoiltu ollaan paljon, umpihangessakin

Tupla ei ollu aluksi kovinkaan innokas

ja joutukihan se tekemään hulluna töitä, että pääsi vähänkään eteenpäin. Hyppi ku kenguru

Ja taas olemattoman kaivelut hangesta

Tänään ei jaksettu mennä moottorikelkan jälkeä vaan ihan aurattua tietä, kyllä oli heleppoa kulkua!

Tosin, tänään oltiin ennen aamupalaa ulkona meillä korvessa (vanhempien luona). Päästin Tuplan irti tien toisella puolen ja se juoksi heti innoissaan parin puun ympäri ym. Sitten se katosi metsään ja minä kävelin eteenpäin, koska se monesti käy syvemmällä metsässä ja tulee sitten takaisin metsätielle. No. Minä kävelin varmaan kilometrin ja huutelin Tuplaa aina välillä. Ei kuulu mitään, niin käännyin takaisin. Pieni huolestuneisuus jo hiipi mieleen, ettei Tupla vaan mennyt naapuriin (naapurinsedästä ikinä tiedä mitä se keksii...) tai tielle... No pääsin jo melkein perille, kun kuulin Tuplan äänen. Mietin, että ääni tulee kyllä meiltä pihalta, mutta kuka sitä kiduttaa? Lähempänä kuului vielä haukkumista... Melkein ovella kutsuin Tuplaa ja se tulee ovelta yksin.

Eli Tuplalla oli aamulla taas niin kova nälkä, että oli palannut melkein heti takaisin ja haukkui oven takana, että miksei kukaan päästä sisälle ja syömään...

Käytiin myös myöhemmin ulkona ja tosi hienosti tuli luokse kun kutsuin (myös lintulaudan luota, josta yritti varastaa talipalloa...). Eli myös tarpeellista edistystä on tapahtunut.

Tai no niin. Lähietäisyydellä tulee hyvin luokse, mutta aamulenkillä kun on nälkä niin ei

Pari kuvaa muutama päivä sitten, kun oltiin myös aamulenkillä. Mutta kylillä ja hihnassa, niin ei päässyt heti kääntymään takaisin.

 Ainiin, isosiko sanoi myös että Tupla on laihtunut siitä kun se on meille tullut  Että vaikka eläinlääkäri sanoi, että Tupla on hyvässä kunnossa (eli vielä ylimääräistä), niin on se kuitenkin silminnähden myös kiinteytynyt 

Ja käytiin ekaa kertaa koirapuistossa leikkauksen jälkeen. Siellä oli tyttökoira ja sen kanssa tupla tuli tosi hyvin toimeen. Sen omistaja sanoi, että ei yleensä anna uroskoirien haistella sitä tai nuolla naamasta, mutta Tuplan antoi. Mutta sitten tuli uroskoira. Sen omistaja sanoi jo alussa, että se saattaa vähän pomottaa. Ja heti kun se tuli niin meni Tuplan selän päälle. No Tuplahan ei siitä tietty tykänny ja tappeluhan siitä tuli. No toisen koiran omistaja sai sen koiran otettua pois, eikä Tupla jatkanut tappelua. Mutta sitten ne vähän toisen kerran kävi käsiksi toisiinsa. No me siitä sitten lähdettiin. Tupla tuntui illan olevan ihan masentunut. :( Ehkä ajattelen sitä niinkuin ihmistä, mutta voisiko se olla? Ja sitä mietin, että voiko se saada siitä jotain "traumoja" muita koiria kohtaan. vai voinko vielä huolettomasti viedä koirapuistoon. Toki kaikki koirat ovat yksilöitä ja käyttäytyvät eri tavalla, mutta kuitenkin. Vein Tuplan heti  koirapuistokäynnin jälkeen lenkille, että miten se olisi naapuruston kiinni oleviin koiriin reagoinut. Yksi ainut koira oli pihalla. Yleensä Tupla yrittää päästä sen luokse, mutta nyt se hakeutui enemmänkin minun lähelle, eikä oikein välittänyt koirasta... Ehkä asia ei selviä kuin menemällä koirapuistoon, ehkä ensin niin, että siellä ei ole muita. Tai jotain kilttejä koiria?